Uudenvuoden aloitus...

On se vaan semmoinen juttu että jos sitä uutta elämää ei aloita syksyllä, sen aloittaa näin Tammikuussa. Joskaan viime aikoina elämä ei ole alkanut kumpanakaan - enemmänkin keskellä kevättä, kun vielä ilma on hyinen mutta aurinko antaa jo aavistuksen lämmöstä...

Pari vuotta sitten suunnittelin näihin aikoihin tehokkaasti irtiottoa Suomen keväästä kohti Euroopan maisemia ihan yksikseni - seuraavana vuonna olinkin jo pakannut laukkuni jättääkseni kotomaan ja suunnatakseni kauaksi Aasiaan oman rakkaan luo..ja tänä keväänä ollaan sitten kukonaskel taas lähempänä Eurooppaa, mutta silti kovin kaukana - ainakin äiteen mielestä ;)

Nepalissa on talvi - tammikuu on "kylmä" vaikka näin suomalaisena ei pitäisi vinkua lainkaan näistä parin asteen aamuista jotka lämpenevät keväiseen pariinkymmeneen jos hyvin käy. Mutta silti sitä vinkuu kun on niin kylmä! Välihousut, villasukat, useampi paita, huppari etc. samaanaikaan päällä - joskus iltaisin myös unohtuvat täkin alla päälle... no eikait siinä, se karasee! Onneksi hommattiin tuo patteri tuonne makariin että ei nyt ihan huurussa olla aamusella. Ja niin, täällähän ei talot ole sitten suomimallilla rakennettu vaan hohkavat kylmyyttä kiviseinineen - tai ainakin tämä talo :S

Ja jotta nyt päästään kunnolla tunnelmaan niin vesivajetta taas kerran kärvistellään - kun monsuunit loppuu syksyllä alkaa vedestä tulla pula kun joet ja kaivot ehtyy. Nyt sitten säännöstellään samaan tahtiin kuin valtio säännöstelee sähköä - joskin tuota jälkimmäistä ollaan sitten opeteltu lukemaan kalenterista jo aikaa sitten. Kyllä se kummasti tuo 11 tuntia päivässä ilman sähköä menee kun on generaattorit ja invertterit paikkaamassa pahinta vajetta. Tahti sitten tihenee kevään edetessä joten kerrankin sitä oikein odottaa että sateet tulisivat! Kumma homma miten näkökulmat muuttuu - se mikä ennen harmitti oisi nyt tervetullutta!

Vaan ei piä valittaa - helepompaa tämä on kuin aikoinaan isovanhemmilla ja sitä iäkkäämmällä sukupolvella oli, onpahan aikaa oikeasti miettiä mikä on tärkeää ja mikä ei - ja mitä ilman tulee kummasti toimeen - joskin tuo kylmä vesi raanoista pistää nokan kippuraan ja kaihomielen päälle muistellessa jatkuvaa kuuman veden saatavuutta kotomaassa, kun sais joskus vaan seistä kuumassa (ei haaleassa) suihkussa välittämättä siitä kuinka paljon vettä kuluu... Ei oo heleppoo ei ;)

Notta alotetaas tää bloggaaminen sitten vaikka näistä lähtökohdista - takana 5 kuukautta Nepalia ja edessä vielä enemmän, joten koskaan ei tiedä mihin tässä vielä joutuu. Eli pakataas reppuun taas asenne kohilleen ja suunta kohti uutta vuotta!